Karjan laidunkausi on juuri alkamassa merenrannoilla. Laiduneläimet tekevät tärkeää luonnonhoitotyötä, mutta laidunnuksen vesistövaikutukset herättävät huolta. Vuoden alussa käynnistyneessä Rantalaidun-hankkeessa aihetta tarkastellaan muun muassa vesistövaikutusten, elinkeinon, eläinten hyvinvoinnin ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista sekä kehitetään rantalaiduntamisesta entistä kestävämpää, vaikuttavampaa ja arvostetumpaa.
Merenrantaniityt ovat arvokas osa rannikkomaisemaa ja tärkeä elinympäristö monille harvinaistuneille kasvi- ja eläinlajeille. Avoimen rantaniittymaiseman ylläpito vaatii säännöllistä hoitoa. Laidunnus on luontotyyppinä äärimmäisen uhanalaisten merenrantaniittyjen tärkein ja kustannustehokkain hoitomuoto. ”Laiduneläimet tekevät tärkeää luonnonhoitotyötä, jota ilman rannat kasvavat herkästi umpeen ja matalakasvuisten niittyjen lajit häviävät”, toteaa tutkija ja hankkeen vetäjä Marika Laurila Luonnonvarakeskuksesta.
Rantalaidunnuksen hygieniariskejä ja ravinnevaikutuksia selvitetään
Rantalaiduntamiseen kohdistuu myös kriittistä keskustelua. Huolta aiheuttaa erityisesti epätietoisuus laidunnuksen vesistövaikutuksista. Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä tietoa laiduneläinten vaikutuksista rantavesien hygienia- ja ravinnetilaan. Tutkimuksessa rantalaidunten ja laiduntamattomien vertailualueiden edustojen vesistöistä tutkitaan suolisto- ja taudinaiheuttajamikrobien esiintymistä. Taudinaiheuttajia selvitetään myös laidunten lantanäytteistä. ”Tulosten perusteella päivitämme arviota rantalaidunnuksen aiheuttamista hygieniariskeistä vesien virkistyskäytölle ja suosituksia riskien minimoimiseen”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Tarja Pitkänen, joka työskentelee myös apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa.
Laidunrannalle ei kerry yhtä paljon kasvibiomassaa kuin laiduntamattomalle rannalle, ja osa laidunnetun kasvillisuuden ravinteista sitoutuu eläinten kasvuun. Eläinten kautta niityltä poistuvien ravinteiden määrää voidaan arvioida laskennallisesti. Typen ja fosforin kulkeutumista laitumelta meriveteen arvioidaan vertaamalla laidunnettujen ja laiduntamattomien alueiden vierestä kerättyjen vesinäytteiden ravinnepitoisuuksia.
Yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla lisää hyviä käytäntöjä sopimuksista toteutukseen
Laidunkausi on tärkeä osa vuodenkiertoa niin laiduneläimille kuin viljelijälle. ”Rantalaiduntaminen parantaa eläinten hyvinvointia, sillä se mahdollistaa luontaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisen ja edistää terveyttä”, toteaa Satu Raussi, johtava asiantuntija Eläinten hyvinvointikeskuksesta. Ennen kuin eläimet pääsevät rantalaitumelle, viljelijällä on takana monta työvaihetta alkaen tilalla tehtävästä eläinten valinnasta ja valmistelusta laidunkaudelle, ja päätyen aitojen kunnostamiseen maastossa. Laidunten valvonta teetättää paljon töitä pitkin kesää. Eläinten hyvinvointia on seurattava säännöllisesti ja huolehdittava, että niin eläimet kuin aidat pysyvät kunnossa ja eläimillä riittää ruokaa. Rantalaidunten käytöllä on vaikutuksia myös tilan muihin tärkeisiin resursseihin, peltopinta-alaa vapautuu esimerkiksi säilörehun tuotantoon ja tilan rehuomavaraisuus kasvaa.
Rantojen hoidon suunnittelussa on osattava huomioida monia eri tekijöitä alueen luonnon erityispiirteissä ja käyttötarpeissa. Tarvittavaa taustatietoa ei aina ole helposti saatavilla. Rantalaidun-hankkeessa parannetaan tiedon kulkua eri toimijoiden välillä sekä kehitetään uusia käytäntöjä ja välineitä hoidon suunnitteluun, seurantaan ja neuvontaan. ”Sopimuskäytäntöjä kehittämällä ja neuvontaa vahvistamalla haluamme kannustaa viljelijöitä perinnebiotooppien hoitoon sekä lisätä hoidon vaikuttavuutta”, summaa maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa ProAgria Oulusta.
Vuoden 2021 alussa käynnistyneessä Merenrantalaidunnusta luonnon ja ihmisten hyväksi (RANTALAIDUN) -hankkeessa tavoitteena on kehittää rantalaiduntamisesta entistä kestävämpää, vaikuttavampaa ja arvostetumpaa. Kaksivuotista hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, ProAgria Oulu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto sekä Eläinten hyvinvointikeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
