Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia rantalaiduntamisesta kootaan tälle sivulle vähitellen hankkeen aikana.

1. Miksi laiduneläimillä on pääsy rantaveteen?

Vesirajan avoimena pito laiduntamalla on tärkeää rannan alaosan luontotyyppien ja niiden eliölajiston ylläpitämiseksi. Avoimilla vesirannan niityillä kasvillisuuden muodostavat matalakasvuiset vesi- ja rantakasvit kuten pienet luikat, vesitähdet, vesirikot, mutayrtti ja äimäruoho. Uhanalaisista kasvilajeista tällaisilla rannoilla viihtyvät esimerkiksi pikkuruinen vesipaunikko ja upossarpio. Useimmat kahlaajat välttävät pesimäpaikkanaan niittyjä, jotka rajautuvat vesirajassa korkeaan kasvillisuuteen. Rannan matalakasvustoiset ja aukkoiset alaosat ovat myös tärkeitä ruokailualueita monille kahlaajille ja vesilinnuille.

Ilman hoitoa korkeakasvuiset kasvilajit kuten järviruoko valtaavat herkästi rannan alaosan syrjäyttäen matalakasvuisten rantaniittyjen lajeja. Matalaksi laidunnetulla rannalla aaltojen ja jäiden kuluttava voima ylläpitää kasvillisuutta paremmin avoimena. Laidunnus vesirajaan asti ylläpitää myös avointa rantamaisemaa. Vesialueiden sisällyttäminen laidunalueeseen helpottaa osaltaan juomaveden järjestämistä laiduneläimille. Ensisijainen syy vesirajan laiduntamiseen on kuitenkin alueen luontotyyppien ja eliölajiston hoito. 

Lisätietoa:

Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, osa 2, Perinnebiotoopit (2018, s. 714)

Lintuvesien kunnostus ja hoito (1995, s. 28) 

2. Miten uimavesien hygieenistä laatua seurataan?

 

Yleisten uimarantojen veden laatua seurataan uimakauden aikana paikallisten terveystarkastajien toimesta noin kerran kuussa. Näytteistä tutkitaan suolistoperäistä saastumista ilmentävien E. coli -bakteerin ja enterokokkien lukumäärät, joille on annettu enimmäisarvot sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Lisäksi uimarannoilla tarkastellaan syanobakteerien (sinilevät, sinibakteerit) ja jätteiden esiintymistä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja tiedotettava rannan käyttäjiä, jos uimaveden epäillään aiheuttavan terveydellistä haittaa.  

Uimarantoja on Suomessa asetettu tilapäiseen tai jopa koko uimakauden kestävään uintikieltoon uimaveden laadussa havaittujen ongelmien vuoksi.  Tarkempi saastumisen syiden selvittäminen toteutetaan yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisen ja rannan omistajan kanssa. Usein asiantuntemusta tarvitaan myös ympäristönsuojeluviranomaisilta ja veden hygieenisen laadun osalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 

Yksityisten rantojen (esim. mökkiranta) uimaveden laadunvalvonta on omistajan vastuulla. Halutessaan omistaja voi toimittaa vesinäytteen paikalliseen uimavesiä tutkivaan laboratorioon omalla kustannuksellaan. Apua uimaveden laadun tarkistamiseen voi kysyä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.  

Lisätietoa uimarantojen vedestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta

Lisätietoa syanobakteereista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta

Jaa sivu